Pieni Oiva on jo viisi kuukautta ja viisi päivää iso! Uusia taitoja on saatu talteen taskunpohjalle - ainakin monta uutta ääntä (joita pitää aina harjoitella muutama päivä putkeen), melkein kääntyminen mahalleen, tavaroihin tarttuminen, kovaan ääneen nauraminen, soseiden maistelu (luumua ja bataattia), kakan panttaaminen viikkokaupalla ja se, ettei aina tarvitse herätessä heti huutaa. Neuvolassa Oiva on saanut kehuja iloisuudestaan, hienosta kyynärnojasta, juttelusta ja kääntymisestä. Noottia tuli vähän varvistamisesta. Kaiken kaikkiaan asiat ovat hienolla mallilla, eikä kuulemma terkkakaan enää kovin helposti keskoseksi arvaisi.
Hurmuri-Oivalla on sielä hymy ja kova nauru!
Rantaleijona Hangon Tullinimessä, tietenkin ilman housuja.
Josko tässä olisi taas alkua. Nyt äiti hento valkoinen menee hoivaamaan pientä poikaansa, joka on eilisten 5kk-rokotteiden jälkeen ollut ihan kuumeinen ja "haiku". Voi reppanaa!
Pikku keekotin tutustui beatboxaamiseen ja se taisi olla rakkautta ensikuulemalla!
